
Alpon
vanhat haastattelut ja kolumnit
Jalmari - Kestääkö talous?
Aimo H. Jortikka - Matemaattinen Mestaruus?
Tony Mikkola - Kanukkiduunausta
Antti Reinikainen - Puijon varjosta
Alpo - Suloisen katkera maku
Arttu Luusuaniemi - Mitalikahveille
Eero Holopainen - Redux
Aimo - Alkukausi
Alpo - Kausiennakko 2006
Aimo H. Jortikka - Brändipalloa
Tatu Suopajärvi - Kapteeni käskee
Alpo - Uusi kausi
Alpo - Kausi paketissa
Mikko Timonen - Nuoruuteni Blachawks
Alpo - Puolimatkan krouvi
Tatu Suopajärvi - Joulunajan sykettä
Risto Ylikärppä - Kulta on värimme
Antti Niemelä - No comments
Janne Kilponen - Potkua
Wane Ubani - Täyttä vauhtia
Alpo - Säännöt puhuttavat
Alpo - Harjoituskausi
Ossi Gustafsson - Kokemusta
Alpo - Uusi aikakausi
Ville Tani - Uusi ura
Teemu Suopajärvi
Jarmo Seppälä
Jukka Tennilä
|
Hyvää syksyä arvoisat lukijat
Kesä on ollut pitkä ja antoisa, erityisesti kaikki me oranssien nimiin vannovat olemme saaneet viettää kesää voittajafiiliksissä, viime kauden loistavan mestaruuden ja pitkien mestaruusjuhlien jälkeen. Nyt kun syysaamut ovat alkaneet jälleen kylmetä, on hyvä aika palata tuttujen talvirutiineiden pariin. Omalla kohdallani yksi mieluisimmista talvirutiineista on tämä oman cornerin ylläpitäminen Toppahousut.comissa ja polkaisenkin tämän palstan osalta uuden kauden käyntiin nyt.
SJPL: n Helsingin piirin kaukalopallosarja pyörähtää jälleen marraskuun alussa käyntiin. Alkavalla kaudelle piirin kaukismestaruudesta taistelee 10 joukkuetta. Tiiviiseen tahtiin pelattavan yksinkertaisen runkosarjan jälkeen lopulliset sijoitukset ratkotaan sekä ylemmässä, että alemmassa jatkosarjassa. Systeemi on siis sama, johon viime kaudella totuteltiin ja tämähän ainakin tulosten valossa käyt Toppahousuille. Mielenkiintoiseksi otteluohjelman tekee se fakta, että ylemmän loppusarjan paikat ja lähtöasetelmat ratkaistaan heti kauden alussa. Toppahousut tulee oman näkemykseni mukaan kohtaamaan heti marraskuussa kaikki sarjan kestomenestyjät, joten väitän, että jo parhaimpaan pikkujouluaikaan marraskuun lopussa tiedämme Toppahousujen sijoituksen runkosarjassa. En nimittäin suostu uskomaan, että Toppahousut menettää runkosarjassa yhtään sarjapistettä joulu- ja tammikuussa.
Seuratessani Toppahousujen valmistautumista alkavaan kauteen, olen pannut ilolla merkille, että joukkueen harjoitusasenne ja harjoitusten laatu ovat jälleen todella korkealla tasolla. Näiden seikkojen merkitys korostuu tällä kaudella nimenomaan Toppahousujen vaativan otteluohjelman johdota, joka edellyttää, että joukkueen peli on täydessä iskussa heti syksyn ensimmäisestä pelistä lähtien. Toisaalta sarja tullee jälleen olemaan niin tasainen, että lopullinen mestaruus ratkottaneen jälleen vasta viimeisellä jatkosarjan pelikierroksella. Tämä asettaa joukkueen valmennuksen todella haasteelliseen tilanteeseen, kun joukkueen on pysyttävä huippukunnossa heti kauden alusta, loppusarjan viimeiseen peliin asti. Onneksi Toppahousujen organisaatio on viritetty vuosien varrella huippuunsa ja tälläkin osastolla olemme ehdottomasti sarjan terävimmällä huipulla.
Oltuani äänekkäästi mukana Toppahousujen toiminnassa aina vuodesta 2004 asti, sain kuluneena kesänä vastata useita kertoja kysymykseen, miksi Toppahousut voittivat mestaruuden juuri nyt kaudella 07-08. Mikä tällä kaudella teki sen pienen viimeisen silauksen Toppahousujen otteisiin, mikä riitti mestaruuteen. Tähän kysymykseen on vaikea antaa täysin yksiselitteistä kaiken kattavaa vastausta, mutta todellakin kaukalonlaidalla ja joukkueen pukukopissa aktiivisesti vuosikausia joukkueen edesottamuksia seuranneena, voin sanoa, että onhan joukkue kasvanut vuosien varrella valtavasti, sekä joukkueena, että yksittäisinä pelaajina.
Joukkueen pelikirja on niin ikään muotoutunut vuosien varrella ja mestaruuskaudella 07-08 pelattiin jo selvästi voittajahokia. Kausien 04-06 tapaisia maalikarkeloita ei välttämättä enää nähty, mutta toisaalta ne tiukat ja tärkeät ottelut pystyttiin kääntämään voitoiksi. Kun tarkastelee Toppahousujen otteluita viimeisen kahden kauden aikana, on hienoa huomata, että sieltä löytyy matseja, joihin on lähdetty jopa puolustusvoittoisella taktiikalla, jota on vedetty määrätietoisesti täydet 60 minuuttia ja korjattu lopussa pisteet kotiin.
Joukkueen pelikirjan muutokset on helposti todistettavissa, myös rakkaimman ystäväni, tilastokirjan sivuilta. Silmittömän rohkean hyökkäyspelin ansiosta Toppahousut pommitti kausilla 04-05 ja 05-06 maaleja yli 10 maalin keskiarvolla, parhaimmillaan kaudella 05-06 tuo lukema oli peräti 10,85. Tämän jälkeen maalikeskiarvot ovat pudonnet, niin että mestaruuskaudella 07-08 Toppahousut teki "vain" 8,86 maalia ottelua kohden. Keskiarvon putoaminen peräti kahdella maalilla per ottelu on tilastojen valossa todella merkittävä ero. Samaan aikaan päästettyjen maalien keskiarvo putosi viime kaudella seurahistorian ennätykseen eli vain 4,43 päästettyä maalia per peli. Näidenkin faktojen perusteella voidaan jälleen kerran allekirjoittaa vanha viisaus, jonka mukaan mestaruuden voitetaan hyvän puolustuspelin kautta.
Vanhoillisimmat toppisfanit ovat katsoneet viimeisen parin vuoden ajan joukkueen pelityylin muutosta syvästi paheksuen. Keväällä 2008 voitetun mestaruuden jälkeen valtaosa kriittisimmistäkin puolustuspelin vastustajista vaikeni ja ryhtyi hiljaisesti tukemaan joukkueen linjaa. Suuri kysymys näin uuden kauden kynnyksellä onkin se, kantaako joukkueen pelityyli menestykseen myös tulevalla kaudella ja jatkuuko joukkueen pelityylin muokkaaminen edelleen enemmän puolustukselliseen suuntaan.
Myönnetään, että olen itse ollut aina hyökkäyspelin kannalla ja näen kaukalopallon maalintekolajina, jossa eniten maaleja tehnyt joukkue voittaa aina pelin. Tämän filosofian kautta joukkuetta fanittaessani toivon, että hyökkäyspelissä ei oteta tulevalla kaudella enää enempää taka-askelia. Onko sitten järkevää palata takavuosien all-out-offence pelityyliin, sitä en tiedä, mutta sen tiedän että nautin voittavan joukkueen pelien seuraamisesta ja toivon että myös kauden 08-09 lopussa Toppahousuilla on aihetta juhlia.
Up yours,
Alpo
|