Aimo H. Jortikka - Miten olisi matemaattinen mestaruus ?

"Suosikkifilosofini" Juhani Tamminen julisti aikanaan, että 95%:n keskittyminen antaa 50%:n suorituksen. En ole oikein koskaan pystynyt ymmärtämään tätä asiaa aivan täysin lähinnä siltä kantilta, että miten ihmeessä tuo koko kansan totuuden torvi on pystynyt omissa matemaattisissa malleissaan päätymään noinkin älykkääseen lopputulokseen. Joku muu sanoi, että järki ja tukka ei pysy samassa päässä ja olenkin kallistumassa sille puolelle, että ehkä se tässä Tammisenkin tapauksessa asia on juuri näin.

Pysytäänpä kuitenkin tässä samassa aiheessa ja analysoidaan hieman Toppahousujen menneitä kausia. Itse kun olen parhaasta päästä sekä jäällä että penkin takana, pystyn antamaan analyysin asialle kuin asialle  - myös tälle. Toppahousujen kaksi viimeisintä kautta ovat päättyneet mitalijuhliin, mutta jotain katkeransuloista näissä on kuitenkin ollut. Toissa kausi päättyi käsittämättömään sekoiluun liiton osalta, koska osa peleistä jäi pelaamatta ja "cybermitallt" jaettiin käytännössä netissä tuolloin seisseen sarjataulukon perusteella. Viime kaudella liitto otti selkeästi oppia palautteesta ja kausi vietiin läpi hienosti sen huipentuen raakoihin play-off sarjoihin. Toppahousut pelasi erityisesti kevään vahvassa vireessä ja pystyi sarjan huipennuksessa haastamaan sarjaa dominoineen Flyersit. Käteen jäi kuitenkin karvas tappio ja sitäkin suurempi pettymys, jonka osa pelaajista pystyi hyväksymään helpommin kuin toiset. Toppahousujen osalta tendenssi on valitettavasti ollut hermoilla kauden ratkaisupeleissä. Kokoonpanot ovat hajonneet huonoon sitoutumiseen lähinnä pelaajien paikallaolon vuoksi ja tämä on vaikuttanut väistämättä pelin tasoon ja -tapaan miten otteluita on pystytty pelaamaan. Voisiko kuitenkin olla niin, että Juhanin jutuissa onkin sen verran perää, että tuo maaginen 95 prosentin keskittyminen on vienyt Toppahousuilta ne kaikista kirkkaimmat mitalit menneiden kausien aikana? Tasaisen laskennan taulukolla voisi päätellä, että jo 90% keskittymisellä päästään haamurajan tuntumaan, eli 0%:n suoritukseen. Periaatteessa saatetaan sittenkin olla tiedon alkulähteellä. Aika älykästä? Tosin, ainakaan minun MAOL - taulukko ei tunne tämänkaltaista laskentamallia, mutta pakkohan se on olla totta kun Juhani on kerran näin laskenut. Tämä on varmastikin juuri se asia, jota Toppahousujohto yrittää korjata ensi kautta ajatellen. Ehkä onkin hyvä, että rosteri saadaan niin laajaksi, että sillä voidaan pelata kausi läpi kunnialla.

Toppahousujohto on ilmaissut seuran tahtotilan, jonka mukaan tavoitteena on mestaruus ja mielellään jo ensi talvena. Niin kuin Alpo lehdistötilaisuudessa kertoi, sopimustilanne on tällä erää hieman keskeneräinen, koska allekirjoitusten hankkiminen on jätetty myöhempään syksyyn. En tiedä mitä Alpo tällä suoranaisesti hakee, mutta tästä huolimatta luottamusta tuntuu piisaavan tai sitten ei. Joko joukkue on sarjan alkaessa täyttä dynamiittia tai sitten märkä villasukka. No, kuten tunnettua Alpolla on aina homma hanskassa, joten jäämme odottamaan lomakauden jälkeen toinen toistaan hienompia sopimusjulkistuksia. En jaksa millään uskoa villasukkateoriaan, mutta aina kun joukkue joutuu lähtemään otteluun ohuella rosterilla joukkue on haavoittuvainen ja lopputulos voi olla aivan mitä vain.

Toppahousujen oletetun runkomateriaalin voisi katsoa riittävän taistelemaan isosta pokaalista jo ensi kaudella. Pelaajien ja seurajohdon on vain kannettava se suuri vastuu, joilla kauden tärkeimmät pelit voitetaan. Olen itse aika varma siitä, että saan tehdä Jukka Tammet ja tanssia auringonlaskuun mestaruuden ratkettua ihan vaan hengenluojan roolissa, kovan luokan bilettäjä kun olen. Olenkin vahvasti sitä mieltä, että Toppahousujen todennäköisyys ensikauden mestaruudelle on aika korkea, sen paljasti Tarot - kortit ja Veikkaaja - lehden analyysi tiettyjen lottonumeroiden esiintymistiheydestä. Asian vahvisti hevosmiesten tietotoimisto Vermosta ja päälle vielä steissin miehet R-kioskin vierestä.. Aika selkeää siis. Me ollaan niin voitettu ensi kausi. Avaankin tästä flanellipaidan napit ja lähden heittämään tikkaa.

"Respect the blueline", eli vetoja jo ennen siniviivaa. Tai jotain...

Aimo H. Jortikka