Aimo H Jortikka - Brändipalloa ja valmentajia

Kauden harjoitusottelurupeama alkaa pikkuhiljaa olla ohi. Toppahousunippu on esiintynyt otteluissa vaihtelevasti voittaen kuitenkin suurimman osan käymistään peleistä. Silmiinpistävää on ollut se, että joukkue on pienestä uusiutumisesta huolimatta saanut miehiä varsin nihkeästi kokoon ja tämä asettaa ainakin jonkinmoisia kysymysmerkkejä ennen kauden aloitusta. Uusista miehistä Jarmo Seppälä on tuonut erityisesti hyökkäyspäähän kaivattua voimaa ja viimeistelytaitoa. Seppälän pelikunto on näyttänyt olevan kohdillaan heti training campin alusta, minkä mm. Alpo on pannut ilolla merkille. Muista uusista miehistä on kuultu kaukalonlaidan yli varsin nihkeästi, mutta tietojemme mukaan ainakin Petri Asuinmaa ja Eero Holopainen ovat lunastammassa heihin asetetut odotukset hyvillä otteillaan. Dollarit eivät ole näiden miestenkään kohdalla valuneet hukkaan. Muutamista Toppahousujen ainakin viimekaudella runkopelaajiksi lasketuista miehistä ei juurikaan nähty rivissä erilaisten syiden vuoksi ja tämä on tuonut varmasti joukkueen valmennusjohdolle haasteita kokoonpanojen laatimisessa erityisesti alkukaudesta. Mutta nyt kuitenkin asiaan.

Toppahousujen brändi on kunnossa. Useat eri lajin parissa toimivat tahot ovat myöntäneet kuulleensa ja seuranneensa Toppahousujen toimia ja pelaajakauppoja kuluneen off-season -kauden aikana  varsin tarkkaavaisesti. Viesti on mennyt perille. Toppahousut kiinnostaa ja se herättää lajinsisällä keskustelua. Brändäyksen ensimmäinen vaihe on saavutettu. Entä sitten pelillisesti? Olemme nähneet kuluneen syksyn aikana jääkiekon puolella mitä paskin mahdollinen brändikiekko voi olla kun sen pääosan tekee hampaaton pässilauma punaisissa paidoissa ja jonka johdossa huseeraa ylipainefööniä käyttävä mies, jonka viikset olivat muotia 70-luvulla. Tässä teille brändi, ostakkee ostakkee, ei maksa paljon. Olisiko Toppahousujen nyt aika brändätä sille ominainen pelitapa ja tuoda kentälle jotain uutta? Toppahousut on tuonut elinolonsa aikana ainakin uutta väriä kaukalopalloilevaan maailmaan. Henkilökohtaisesti en ole nähnyt vielä toista joukuketta joka olisi uskaltautunut pukeutumaan peliasuun, jonka värimaailma juontaa juurensa vahvasti 70 & 80 -luvulle jolloin laskettelu neonväreissä oli kova juttu. Hei, tässähän on jotain yhtäläisyyttä myös tuonne kiekkobrändin puolelle. Ai niin johdosta puuttuu se föönikaveri.

Uskon vahvasti siihen, että Toppahousujen vahvuus tulee ensikaudellakin olemaan liike, jonka joukkue "brändäsi" osaksi omaa pelillistä ilmettä. Tähän kirjoon olisi kuitenkin pystyttävä lisäämään joukkuepelaaminen ISOLLA Jiillä sekä hyökkäys- että puolustuspäässä. Joukkue on varmasti uusien hyvien hankintojen jälkeen taitavampi ja valmiimpi haastamaan juuri ne joukkueet, jotka veivät viimekaudella mitalit säälimättömästi Toppahousujen näpeistä, mutta jotain täsä brändistä vielä puuttuu. Miten tämä asia sitten pitäisi hoitaa? Mikä voisi olla se tekijä joka sytyttäisi Toppahousumiehet illasta toiseen pelaamaan ja taistelemaan sen omalla taitotasolla ja sitoutumaan joukkueen vielä asettamattomaan tavoitteeseen? Mitä meiltä siis puuttuu? Voisiko se sittenkin olla Toppahousujen oma brändinvartija penkin takana, joka käskyttää, ärsyttää mutta sytyttää? Pohditaanpa hieman yhtäläisyyksiä vaikka rakkaaseen sukulaislajiimme eli jääkiekkoon jos sieltä ja sen kulttihahmoista vaikka löytyisi jotain yhtäläisyttä.

Tarvitaanko Toppahousujen penkin taakse kaveri itärajan takaa Armanin puvussa huutamaan "jalat jalat" kun ei osaa muutakaan sanaa? No, Toppisten peleissä, ainakin niissä huonoimmissa, olisi jalat tulleet tarpeeseen. Vai tarvitaanko penkin taakse ehkä sittenkin paksu mies rilleissä haukkumaan joukkue jokaisen vaihdon jälkeen ja huutelemaan kentälle apuun "popi orria"? No, ainakin viimekaudella Toppiksilla oli jo omat "popi orrit", sen verran useasti puolustajat nähtiin karvaushommissa hyökkäyspäässä. Niin onhan tuolla sekin joka vaatii "distancea" kentälle aurinkokuninkaan ottein. Toppiksilla kenttä venyy varsin usein ja puolustajien ja hyökkääjien väliin jää karmea aukko, jota vastustaja käyttää armottomasti hyväkseen. Tämäkin on siis nähty. Entäs sitten se mies lähinnä televisiossa enää joka perustaa pelaamisen filosofian ja käytännön yhteyteen. Pelaamisen pitäisi olla tämän mukaan posterioria toimintaa, jonka analogia johtaa aina abnormiin käyttäytymismalliin, joka taas puolestaan efektioi väistämättä arvorelativismiin perustuvan absoluuttiseen pelikontrollin, jota johtavat suuret autenttiset auktoriteetit. Oliskohan noin? No, ehkä tämä voidaan unohtaa. Niin ja sitten se toinen ääripään brändätty vaihtoehto: "Fuck you you fucking fuck" ja "Go and rip his fucking head of." joka muuten suomennettiin varsin osuvasti jotakuinkin "Mene ja pyydä häntä ystävällisesti pitämään pää ylhäällä koko pelin ajan". Öö, ei kiitos...

Annetaan Toppahousujen kehittää sen omaa brändiä kuitenkin pelin kautta, ainakin näin aluksi. Ehkä sille föönimiehelle olisi sittenkin käyttöä? Voisko joku tehdä omalle tukalle jotain ja kasvattaa viikset?

Pelejä odotellen,

Aimo H Jortikka